Onko Sinkku kirosana?

Mä sain ekan poikaystävän kun olin 16. Ja kyllä kiitos. Sain on oikea termi. Mä olin totaalisen kyllästynyt kuolaamaan poikabändien julisteiden perään ja haaveilemaan, että New Kids on the Blockin Joey McIntery on mun poikkis.

Eka seurustelusuhde ysillä. Meriitti, jonka soin itselleni iloiten ja omasta mielestäni ansaiten. Poikaystäväksi kun en laske Itkosta, jota koko kasiluokan ajan kuolasin. Eikä sillä, kyllä me seukattiin. Kaksi viikkoa. Mutta koska mä olin ujo. Todella ujo. Niin kahden viikon aikana kaikki sanat joita me keskenään vaihdettiin oli moi ja ollaaks ja erotaaks.

Eli sweet sixteen ja oma poikaystävä. Elämä hymyili. Sen jälkeen olin seuraavan kerran enemmän kuin kaksi viikkoa sinkku kaksikymppisenä. Siihen väliin mahtui kolme varsin vakavasti otettavaa poikaystävää ja pari sydänsurua. En osannut olla enää yksin.

Sinkkujen oma päivä

Legenda kertoo, että Sinkkujen päivän tradition aloittivat miehet. Ja mikä minä olen sitä kiistämään. Nämä nuoret kiinalaismiehet olivat kuulemma kyllästyneitä Valentines Day hömpötyksiin ja päättivät juhlistaa sinkkuuttaan antamalla toisilleen lahjoja.

Ja seuraavina vuosina sinkut tarttuivat tähän traditioksi muodostuvaan päivään juhlien sitä kaljoittelun merkeissä. Ihan kuin sinkkumiehet olisivat vielä tarvinneet lisäsyitä bissen juontiin. Väittäisin, että näitä tekosyitä kaipaavat enemmän naidut miehet. Just saying.

Sittemmin sinkkupäivästä on tullut yksi kaupallinen kissanristiäinen. Eri alojen kauppaketjut huutelevat tarjouksiaan vedoten sinkkuihmisiin ja sanoen perään, että on ok olla sinkku ja tuhlata rahansa itseensä.

Toisia se rassaa ja toiset pöyhistävät rintaansa, että jes, me sinkutkin ansaitsemme oman juhlapäivän. Ja samaan aikaan alennuksista hyötyvät ydinperheet, jotka lukivat postilaatikkoon jaetut mainoslehdet. He, eivätkä sinkut, koska sinkkutaloudet kiinnittävät postiluukkuihinsa tarran ”ei mainoksia” tai heittävät mainokset roskiin, kun niitä on eteisessä se pino, joka on vino.

Ps. Black friday ei ole maailman suurin shoppailutapahtuma. Se on Singles day. Jännä.

Harjoitus tekee mestarin

Mun pisin yhtäjaksoinen aikani sinkkuna on reilu kolme vuotta. Mulle se on paljon, koska mä olisin tosi paska ikisinkku. Ihan vaikka sen takia, että en tahdo olla. Ikisinkku.

Joskin. Ja nyt tämä tärkeä asia. Jokaisen pitäisi olla elämänsä aikana sinkku yhtäjaksoisesti niin kauan, että alkaa nauttimaan siitä. Niin kauan, että oppii olemaan yksin. Tasan ja juuri niin kauan, että läheisriippuvuus rapisee kuin kuivuneen joulukuusen neulaset.

Mä sanoin viisitoita vuotta sitten, jolloin olin jo melkein kolmekymmentä, että osaan mä. Osaan olla yksin. En tarvitse ketään. Ja uskoinkin siihen silloin. Mutta en mä osannut. En osannut oikeasti.

Niin tai siis osasin mä olla yksin. Ja kaipasinkin sitä toisinaan. Mutta silti. Jos oli, ja kun olin, pitkässä parisuhteessa, niin en pysähtynyt miettimään onko tämä se juttu missä haluan olla. Olin siinä, koska kuului olla. Ymmärrättekö? En mä ollut siinä väkisin, en tietenkään, mutta siinä vain oli, koska oli hyvä olla parisuhteessa.

Niin sen ei vaan pitäisi mennä. Parisuhteen ei pitäisi olla status. Sen pitäisi olla tunne.

Eli kun ”parisuhteessa” status on tärkeämpi kuin itse parisuhde, et osaa olla yksin. Ja kun luulet, että osaat olla, niin harjoittele vielä vähän lisää.

Vaikka sattuisikin olla yksin.

Ei oppi ojaan kaada, eikä peiliin katsominen ketään satuta

Mä huudan tätä täällä ääneen. Opettele olemaan onnellinen yksin! Sun onnesi ei pidä olla kenestäkään muusta riippuvainen. Ja huudan sitä, koska se on ihan oikeasti yksi vaikeimmista opeista sisäistää. Ihan oikeasti. Sinä, joka sanot, että osaan olla yksin ja olen tosi onnellinen ihan itsekseni, niin osaatko oikeasti vai sanotko vain? Ei sun mulle tarvii olla rehellinen, itsellesi vain.

Mietitkö sä yksin olon hetkinä, että minne menisin, ketä tapaisin. Pakenetko yksin oloa? Karkaatko hetkiä, jolloin mahdollisesti voisit kokea yksin olemisen. Pakenetko tilannetta, jossa sun tulisi nauttia vain ja ainoastaan omasta seurastasi? Päättää yksin mitä teet koko viikonlopun? Älä pakene! Kohtaa se. Opettele!

Mitä siitä saa palkkioksi? Siitä saa paljon. Todella paljon. Sillä saa omanarvontuntoa. Sillä saa tuntemusta omia tunteita ja haluja kohtaan. Ymmärrystä siitä, kuka on ja mitä haluaa. En usko, että olet oikeastaan valmis kohtamaan sitä Oikeaa, ennen kuin osaat olla itsesi kanssa. Silleen aidosti.

Mä ymmärrän, että itsensä kohtaaminen voi olla pelottavaa. On kuulemma sellainen urbaanitarina, että unessa ei yleensä katso itseään peilistä. Muistatko oletko tehnyt niin? Sitä voi kuulemma harjoitella. Mielikuvitella unessa eteensä peilin. Ja kun sen peilin unessa eteensä saa, niin rohkaista itsensä katsomaan siihen. Katsomaan itseään…

Unet kumpuavat alitajunnasta. Ajattele tovi tätä skenaariota. Sun alitajuntasi katsoo peiliin ja näkee itsensä. Mitä siellä näkyy? …Enkä nyt enää tiedä liittyykö tämä yksin olemisen taitoon, vai ollaanko jo jonkin niin spookyn äärellä, että sopii lopettaa tämän pohdiskelu tähän…

… Voin toki paljastaa, että kerran onnistuin siinä. Katsomaan itseäni unessa peilistä. Näytin hassulta. Mutta en pahalta. Olen hyvilläni.

Yksin sinkkuna vai parisuhteessa?

Sinkkuus. Se, että osaat olla yksin. Se, että elämäsi on täyttä ilman parisuhdettakin, ei kuitenkaan, ja tietenkään, tarkoita sitä, että ei haluaisi rinnalleen kumppania, etteikö haluaisi rakkauden, tai sitä, että ei kokisi yksinäisyyttä.

Sinkutkin saa kokea sitä. Ja ennen kuin sanot, että itsepähän on valinnut olla sinkku, niin muista, että yksinäisyyden kokemisen tunne on ihan jokaisen etuoikeus.

Ja mieti ihan tosissasi seuraavaa. Haluatko mieluummin kokea yksinäisyyttä sinkkuna kuin parisuhteessa?

Ja sen jälkeen mieti, että miksi joku voisi valita sinkkuuden ennemmin kuin parisuhteesta toiseen vaihtamisen. Tuskin siihen syynä on se, ettei kukaan kelpaa. Vai mitä luulet?

Voisiko syynä olla esimerkiksi se, että koska omaan elämäänsä on jo tyytyväinen ja on onnellinen, niin kuka tahansa ei ole sama kuin se joku oikea.

Nauti itsestäsi

Mä opin sen. Nauttimaan omasta seurastani. Opin, että elämäni on täyttä ja tapahtumarikasta ilman parisuhdettakin. En tarvitse kumppania täydentämään mua. Aatamin kylkiluu ei ole se, joka pitää mut koossa.

Ja tämän myötä mä aloin ymmärtämään millaisen parisuhteen mä haluan. Millaisen kumppanin mä haluan. En enää ajattele, että tykkääkö joku toinen minusta (tai ainakaan niin paljoa), vaan mietin, että tykkäänkö minä hänestä. En niinkään pohdi mitä minun pitäisi tehdä, jotta joku tykkäisi musta, millainen mun pitäisi olla. Vaan huomaan ajattelevani, että millainen hän on. Onko hän sellainen, jonka kanssa haluan nähdä uudestaan, ja uudestaan, ja uudestaan.

Silloin sitä antaa itsestäänkin parhaan, ja tietenkin myös pahimman. Antaa juuri sen kuka on, antaa aidon. Koska ei stressaa sitä, että jääkö taas kerran yksin. Ei pelkää yksinoloa. Ja kun ”antaa” itsensä toiselle juuri sellaisena kuin oikeasti on, niin silloin, usko pois, se toinen tahtoo just sut! Ei mielikuvaa susta. Aika parasta!

Äkkiseltään voisi kuvitella, että kaksi ihmistä, joiden elämä on täyttä yksin, eivät tarvitse ketään muuta. Ja äkkiseltään sanoisin, että niinhän se onkin. Vaan ajattelepa tilannetta näin: et epätoivoisesti tarvitse vaan haluat. Haluaminen on ihanaa. Varsinkin jos se toinen tuntee samoin! Vau.

Et ole enää epätoivoinen, et läheisriippuvainen. Pystyt elämään elämääsi ilman, että aikataulutat sitä joskun toisen menojen mukaan. Mahdutat kalenteriisi ensin oman elämäsi ja sitten täydennät sitä toisen elämällä. Tiedättekö mitä siitä voi silloin tulla? Yhteinen elämä. ei kummankaan enemmän tai vähemmän. Vaan yhteinen.

Ja sen voi saavuttaa opettelemalla olemaan itsensä kanssa. Opettelemalla se, että sinkku on ihan yhtä hyvä kuin parisuhde.

Kunnioita itseäsi

Eli sinkkujen päivä, kaikesta kaupallisesta vouhotuksestaan huolimatta on mun mielestäni jonkin jäljillä. Jonkin todella tärkeän. Juhlittakoon sitä sitten shoppailulla tai nuorten kiinalaismiesten kaljoittelulla, niin sinkkuutta on syytä ylistää.

Joskin itse nimittäisin päivän ennemminkin itsensä ja oman onnellisuutensa kunnioittamisen päiväksi.

 

 

 

You may also like

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *