Sunnuntaiblues – koska olen saamaton vätys

Sunnuntaiblues. Vieraileeko se koskaan teillä? Mulla on nyt kylässä. Vähän paska fiilis. Morkkis kai. Siitä, että ei ehdi tekemään kaikkea mitä haluaisi. Tai ei tee. Vaikka haluaisi. Tunnen itseni laiskaksi. Vätykseksi. Saamattomaksi. Mietin kaikkia niitä asioista, joita pitäisi tehdä. Niitä on iso lista. Pitkä kuin nälkävuosi. Ja noin kun niitä miettii, listaa päässään kaiken kasaksi, […]

Continue Reading

You may also like

Tunnetko sinä heikkomielisen ihmisen?

Mä kirjoitin teille eilen mun elämäni kamalimmasta kokemuksesta. Ikinä ever. Never. Vastapainoksi sille olisi kiva antaa täysin päinvastainen postaus. Mutta enpähän kuitenkaan tee niin. Aion jatkaa masentuneen asialla. ”Suurin osa, ellei sit ne kaikki, noista masentuneista oo vaan jotain heikkoja ja elämäänsä kyllästyneitä määkijöitä.” Kuulin viime viikolla, täysin ohimennen, keskustelun, joka ei kuulunut mulle. Kaksi […]

Continue Reading

You may also like

Tyttäreni sanoi, että haluaisi vain kuolla

Se oli yöllä kussut allensa. Sen huomasi heti kun heitti peiton sängyllä retkottavan nuoren naisen päältä pois. Kusen haju levisi sieraimiin enkä silti tajunnut, että jotain olisi vialla. En edes siitä, kun sain tytön joten kuten nousemaan sängyn reunalle, ja tuon silmät pyöri päässä kuin hedelmäpeli. Se kiljui kun yritin ravistella hereille. Kiljui niin, että […]

Continue Reading

You may also like

Itku pitkästä itsevarmuudesta

Mä itkin tänään töissä. Tai no, tirautin muutaman kyyneleen. Tirautin ne, koska tuntui niin hyvälle. Pirun hyvälle. Haiskahtamatta itsekehulle, sanon tämän itsevarmasti. Tunsin ansainneeni hyvän olon. Väsymys ja epävarmuus, jotka syntyi hiljalleen työuupumuksen ja kaikennäköisten koetinkivien lopputulemana, kaatoi mut sänkyyn menneen kesän lopulla. Itsevarmuuteni oli yhtä kuin olematon. Riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunne niin työelämässä kuin kaikessa muussakin, […]

Continue Reading

You may also like

Paskasta kasvaa kauneimmat ruusut

Tänä vuonna opettelin kävelemään. Ensi vuonna opettelen lentämään. Kirjoitin vuosi sitten, vuoden viimeisenä päivänä teille muurieni hajoamisesta.  https://www.kaksplus.fi/blogit/sellaistasattuu/2017/12/31/new-years-eve/ Siitä kuinka tunsin jonkin sisälläni hautautuneena olleen vihdoin pyrkivän pois. Odotin parasta. Näin kävi. Suojamuurini alkoivat rikkoutua. Mutta tiedättekö kuinka käy silloin? Asiat joita on kantanut mukanaan. Lapsuudesta asti. Perus psykiatrinen klisee. Alkavat valua kuin paska punttia pitkin. […]

Continue Reading

You may also like