Pääseekö ujoudesta koskaan irti? -ujon ihmisen muistelmat

Tunsin kuinka poskiin alkoi nousta puna. Keskeltä poskea, leukaa pitkin kaulalle. Sitä ennen kämmenet oli hionneet ja kainalot haisi varmasti viikon vanhalle kissankuselle. Ääni alkoi väpättää. Sortua. Hengitys oli kiihkeää ja pinnalllista. Katse harhaili pitkin koulun seiniä, maata, taivasta, mutta ei kertaakaan kysyjän silmiä. Mä olin aloittanut uudessa koulussa, uudessa kaunpungissa kuudennen luokan. Ja mä […]

Continue Reading

You may also like

Tulipahan sanottua

Miksi joskus suoraan sanominen on niin vaikeaa? Ja miksi se joskus on niin helppoa? Hallitsen suvereenin taidokkaasti molemmat kommunikoinnin alalajit. En tiedä onko parempi olla töksäyttelijä vai tyynen harkitsevasti sanansa valitseva. Tilannetaju lienee se jolla on asiassa eniten merkitystä. Milloin sulkea suunsa ja milloin ihan vain rohkeasti avata se ja sanoa sanottavansa. Mä olen kuitenkin […]

Continue Reading

You may also like

Kuka mä olen?

Kuka hitto tää Sellaista sattuu -bloggaaja on? No minä. Reetta. Sinkkuäiti stigman saanut bloggaaja. Kaksi lasta. Toinen seiska vee ja toinen nuori nainen iältään 21. Muutti kotoa jo reilu vuosi sitten. Autoin muutossa, kannoin kamoja ja itkin yksin hississä kun homma oli valmis. Tuli sitä ikävä heti. Kahden avioliiton, ja avioeron, jäljiltä huollan yksin poikaa. […]

Continue Reading

You may also like

Ujo piimä

Pintaverisuonet alkavat kasvoissani ja kaulassani laajeta. Verenkierto lisääntyy niin, että korvissa kohisee. Kämmeneni alkavat hiota, tuntuen silti karhean kuivilta. Kainalostani alkaa valua hikinen noro pitkin kylkeä, imeytyen mustaan paitaan piilottaen hikisen olemassaolonsa. Hermostuneisuus saa käteni tärisemään ja vapisemaan. Pystyn jotenkuten peittämään sen muilta, kunnes joudun avaamaan suuni, ja se karkaa huuliltani värisevänä änkyttävänä puheena, hiljaisena […]

Continue Reading

You may also like